Tietoa yhdistyksestä

Ihmiset kokevat läheisen ihmisen sairastumisen eri tavoin. Ei ole merkityksellistä minkä ikäisenä sairaus on alkanut tai kuinka kauan läheisesi on sairastanut. Ota rohkeasti yhteyttä jos sinulla on huoli läheisesi psyykkisestä voinnista ja / tai omasta jaksamisestasi tilanteessa.  

Tilanteesta riippumatta omasta jaksamisesta huolehtiminen on ensisijaisen tärkeää. Oman jaksamisen rajoilla voi hetkellisesti pystyä äärimmäisiin suorituksiin, mutta jossain vaiheessa tulee raja vastaan. On helpompi tukea pitkäaikaisesti toista ihmistä, jos pyrkii ylläpitämään omia voimavaroja.

Lapsen iästä riippumatta vanhemmalla on suuri huoli lapsensa hyvinvoinnista. Vanhempi saattaa kokea surua ja syyllisyyttä sairastumisesta, vaikka kasvatus tai vanhempien toiminta ei olisi vaikuttanut sairauden puhkeamiseen millään tavalla. 

Tämänhetkisen hyvinvoinnin ja jaksamisen lisäksi vanhemmalla voi olla huoli tulevaisuudesta ja lapsen mahdollisuudesta itsenäiseen elämään. 

Vanhempi saattaa olla ainoa henkilö, kenen kanssa sairastunut lapsi on yhteydessä. On hyvä saada tietoa sairaudesta ja pyrkiä yhteisymmärrykseen lapsen kanssa, millä tavalla vanhempana voi olla läsnä tukemassa. Aikuisella lapsella on kuitenkin oikeus olla kertomatta sairaustietojaan. 

Sisarussuhde on usein yksi elämän pisimmistä ihmissuhteista. Sairastumisiästä huolimatta tilanne koskettaa myös muita ihmisiä perheessä ja lähipiirissä. Hämmentävä tilanne saattaa herättää kysymyksiä miksi juuri hän sairastui ja onko itselläkin riski sairastua. 

Oman sisaruksen sairastuessa lapsuudessa tai nuoruudessa, vanhemmat ovat saattaneet huomioida sairastunutta perheenjäsentä enemmän kuin muita sisaruksia. Terveet sisarukset saattavat pohtia, onko heillä oikeutta edetä elämässä, vaikka oma sisarus ei siihen omalla kohdalla samalla lailla välttämättä pystyisikään.  

Oman sisaruksen vanhentuessa saattaa herätä kysymyksiä kuka häntä hoitaisi, jos muita sukulaisia ei ole. 

Vanhemman psyykkinen sairaus aiheuttaa usein hämmennystä lapsen elämässä. Lapsena voi olla vaikea käsittää erilaisia vanhemman sairauden aiheuttamia tilanteita ja tunteita.  Lapset voivat huomata sairauden vaikutuksia enemmän kun heille kerrotaan, ja mielessään kokea asian pelottavana tai johtuvana lapsen omasta toiminnasta. On tärkeä antaa lapselle tietoa vanhemman sairaudesta ikätasoon sopivalla tavalla, niin hän ei tarvitse arvailla ja keksiä itse selityksiä havaitsemilleen tilanteille. Lapsen on hyvä saada puhua vanhemman sairaudesta omien vanhempien tai jonkun muun luotettavan aikuisen kanssa. 

Monesti lapsuuden kokemukset jättävät omaan aikuisuuteen paljon kysymyksiä ja ajatuksia, joista ei välttämättä ole helppo puhua omassa lähipiirissäkään. Lapsena ei välttämättä ole nähnyt mihin asioihin vanhemman sairaus on vaikuttanut. Itsenäistyttyä voi itse vaikuttaa kuinka tiiviisti pitää yhteyttä omaan vanhempaansa, mikä saattaa helpottaa mahdollisesti haastava tilannetta. Oman vanhemman vanhentuessa voi herätä huoli vanhemman riittävästä hoidosta.

Puolison sairastuessa tilanne vaikuttaa myös koko perheeseen ja parisuhteeseen. Toisen aikuisen sairastuessa perheen roolit voivat muuttua. Vastavuoroisuus parisuhteessa voi vähetä ja arjen vastuut saattavat jäädä terveen kumppanin hoidettavaksi. Taloudellinen huoli voi painaa mieltä. 

Puolison jaksaminen ja terveydentila voi aiheuttaa huolta, mutta on oman hyvinvoinnin ylläpitäminen on ensisijaisen tärkeää, jotta jaksaa olla toiselle tukena.  

Mikäli perheessä on lapsia, heille on tärkeä kertoa tilanteesta heidän ikätasonsa mukaisesti. Lapset usein ymmärtävät enemmän kun uskoisi, mutta saattavat esim. kokea vanhemman sairasastumisen omana syynä.  Avoin vuorovaikutus kaikkien perheenjäsenten välillä tukee tilanteessa jaksamista.  

Sairastuminen ja vaikeasta elämäntilanteesta selviytyminen voi lisätä pariskunnan yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Sairastunut ei välttämättä jaksa olla aktiivinen ystävyyden ylläpitäjä, mutta se ei vähennä ystävyyden merkitystä sairastuneelle. Tukesi voi olla kultaakin kalliimpi. Ystävyyden ei pidä muuttua hoitosuhteeksi, vaan voitte jutella samoista aiheista ja tehdä samoja asioita kuin ennenkin. Omasta elämästä puhumista ei tarvitse vältellä, eikä huumorin tarvitse kadota vaikeasta sairaudesta huolimatta. 

Läsnäolo ja kuunteleminen ovat arvokasta ystävälle annettua huomiota. Sairastuneen ystävän voi olla helppo puhua sinulle, mutta ystävyyssuhde ei kuitenkaan ole terapiasuhde. Tarvittaessa voit auttaa ystävääsi hakeutumaan riittävän ammattiavun piiriin.  

Sairastuneen ystävän kurjat asiat voivat kuormittaa myös omaa mieltä, joten omaan jaksamiseen on tärkeä kiinnittää huomiota.  

Läsnäoloa, vaikuttamista ja tukea

FinFami – Kanta-Hämeen mielenterveysomaiset ry aloitti toimintansa vuonna 1997. Se toimi ensin Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry:n alaisena jaostona. Oma yhdistys, Omaiset mielenterveystyön tukena Kanta-Häme ry, rekisteröitiin huhtikuussa 1998. Nykyisen nimensä yhdistys sai vuonna 2013.

Yhdistyksen tarkoituksena on tukea mielenterveyspotilaiden omaisia. Sen toimintaan kuuluu edunvalvontaa, koulutusta, tiedottamista, yhteistyötä mielenterveystyötä tekevien julkisten ja yksityisten palveluntuottajien ja vapaaehtoisjärjestöjen kanssa, sekä jäsenten virkistystoimintaa ja luottamuksellisessa hengessä tapahtuvaa, rakentavaa kokemusten jakamista.

Toimintavuosiensa aikana yhdistys on tehnyt määrätietoisesti työtä omaisen äänen kuulumiseksi. Valistustyö ja ahkera näkyminen tapahtumissa ja mediassa on ollut osanaan avaamassa hedelmällisempää keskusteluilmapiiriä mielenterveyskysymyksiä koskien ja lieventänyt läheisen sairastumiseen etenkin toiminnan alkuvuosien aikaan liittynyttä häpeää ja leimaantumisen pelkoa.

Nykyisin ymmärrys omaisten tärkeästä roolista sairastuneen rinnalla lisääntyy jatkuvasti, ja kokemusperäisen tiedon arvostus on huomattavasti lisääntynyt. Potilas ja hänen perheensä ei ole ainoastaan hoidon kohteena, vaan heidät kohdataan useammin ihmisinä, joilla on sanottavansa heitä koskevissa asioissa. Tässä tarkoituksessa yhdistys on panostanut viime vuosien aikana vahvasti esimerkiksi kokemusasiantuntijoiden koulutukseen.

Avoimuuden lisääntyminen näkyy yhdistyksen toiminnassa esimerkiksi siinä, että nykyisin ryhmiin saapuu kävijöitä suoraankin, omasta aloitteesta, kun joinakin vuosina kulku tapahtui yksinomaan omaisneuvonnan kautta. Ryhmätoiminta on alettu nähdä hyvänä mahdollisuutena jakaa ajatuksia, eikä siihen osallistumista leimaa enää yhtä vahva leimaantumisen pelko, kuin aikaisempina vuosina. Yhdistys on vuosien varrella panostanut monipuoliseen ryhmätarjontaan, jotta erilaisissa elämäntilanteissa oleville omaisille löytyisi parasta mahdollista tukea. Uusimpana ryhmistä aloittaa syksyn 2017 aikana sateenkaariperheille suunnattu ryhmä.

Myös vaikuttamistyö keskusliiton kanssa on ollut hedelmällistä. Yhteistyöverkostojen luominen näkyy lisääntyneinä yhteydenottoina. Kokemusasiantuntijoita ja yhdistyksen vapaaehtoisia ja työntekijöitä kysytään jatkuvasti enemmän mukaan yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Hoitavien tahojen toiminnassa omaisten huomioiminen on ollut esillä, vaikkei se kaikkialla edelleenkään tarvittavissa määrin toteudu. Omaisten oma jaksaminen ja tuentarve nousee kuitenkin jo jossain määrin esille, vaikka asiat eivät sillä saralla vielä hyvin olekaan. Paljon parannusta on kuitenkin saatu aktiivisella yhdistystoiminnalla aikaan.

20-vuotias yhdistys on iloinen jo tapahtuneesta muutoksesta asenneilmapiirissä, mutta muistuttaa, että paljon on vielä tehtävääkin. Omaistoiminnassa on vielä katvealueita myös Kanta-Hämeen alueella. Nyt toiminta-alueena on ollut pääasiassa Hämeenlinnan seutu, mutta toimintaa halutaan myös laajentaa niin, että jatkossa Riihimäen ja Forssan alueiden avuntarvitsijoita kyettäisiin palvelemaan myös. Myös omaisten huomioimisen hyvät käytännöt hoitotahojen toiminnassa on saatava juurrutettua osaksi mielenterveystyön arkea nykyistä kattavammin.

 Katso video yhdistyksen taipaleesta täältä.