Usein kysytyt kysymykset

Kun rohkenin puhua, tajusin etten ole yksin. Meitä on paljon, eikä avun hakemista tarvitse hävetä.

Tältä sivulta löydät yleisimpiä mieleen tulevia ja kysyttyjä kysymyksiä sekä niiden vastaukset.

Jos et löytänyt vastausta omaan kysymykseesi, ota meihin rohkeasti yhteyttä ihan pienissäkin sinua mietityttävissä kysymyksissä. Voit lähettää sähköpostia, soittaa tai varata suoraan sinulle sopivan tapaamisajan.

Soitinkohan oikeaan paikkaan?

Jos olet huolissasi läheisesi mielenhyvinvoinnista tai päihteidenkäytöstä ja omakin jaksaminen mietityttää, vastaus on KYLLÄ.

FinFami – Kanta-Hämeen mielenterveysomaiset ry tarjoaa tietoa ja tukea. Huoli läheisestä riittää, eikä hänellä tarvitse olla diagnoosia. Sinulla on mahdollisuus valita, millaista tukea kaipaat. Tarjoamme muun muassa omaisneuvontaa, vertaistukitoimintaa sekä luentoja.

Lue lisää: Tuki ja neuvontavertaisryhmät ja kurssit.

Läheiseni sairastuttua mielessä on herännyt monenlaisia tunteita, onko se normaalia?

On ihan normaalia, että läheisen sairastuessa herää erilaisia tunteita. Yleisiä tunteita ovat huoli ja pelko. Tilanne voi herättää myös vihaa, syyllisyyttä ja paljon muitakin tunteita.

Läheisen sairastuminen on kriisitilanne lähipiirille. Tärkeintä on muistaa, ettet sinä voi toiminnallasi aiheuttaa läheisesi psyykkistä sairautta, ellei se ole jatkuvaa henkistä tai fyysistä pahoinpitelyä tai kaltoinkohtelua. Sairauden taustalla on yleensä monia syitä, jotka yhdessä johtavat sairastumiseen.

Tärkeän ihmisen sairaus ja sairastuminen vaikuttavat myös sinuun ja herättää huolta. Tämä on luonnollista sillä, onhan kyseessä itsellesi tärkeä ja merkityksellinen ihminen. Samalla tavalla myös sairastunut voi olla huolissaan sinusta ja jaksamisestasi. Näistä tunteista puhuminen yhdessä sairastuneen kanssa voi auttaa.

Joskus kuitenkin voi olla tilanne, ettet halua tai voi puhua kaikista asioista ja tunteista sairastuneen kanssa. Tällöin on hyvä tietää, ettet ole yksin asian kanssa, vaan on olemassa muitakin samankaltaisessa tilanteessa olevia. Vertaistuki ja vertaisuus ovat oivia tapoja jakaa kokemuksia ja saada tukea omaan arkeen.

Apua itsellesi voit hakea yhdistyksemme erilaisista palveluista. On tärkeä huolehtia omasta jaksamisesta, jotta jaksaa olla läheisen tukena. 

Lue palautumisesta: Mielenterveysomaisen oman psyyken palaumiskyky -opas

Kuinka tärkeää on ottaa läheisen psyykkinen sairaus puheeksi perheen lasten ja nuorten kanssa?

Kun läheinen oireilee tai sairastuu psyykkisesti, se vaikuttaa aina myös lähiympäristön elämään ja arkeen. Vaikka lapsi ei tiedä kaikkea, hän herkästi aistii tunneilmapiirin ja huomaa muutokset perheessä.

Lasten kanssa on tärkeää puhua ja antaa ikätasoon sopivalla tavalla tietoa, jotta lapsi ymmärtää tilanteen. Jos lapsen kanssa ei puhuta, hän saattaa syyttää itseään läheisen sairastumisesta tai ruveta kantamaan liiallista vastuuta. Lapsen on tärkeä saada tietää, että sairastunut saa apua ja että hänellä on oikeus voida hyvin, vaikka muut voisivat huonosti. Lasta voi helpottaa myös tieto siitä, että muillakin on samankaltaisia pulmia.

On tärkeä muistaa, että lapsen kehitystä ja hyvinvointia eivät niinkään vaaranna läheisen sairaus tai perheen vaikeudet, vaan se, jos lapsi jää ilman tukea, silloin kun perheellä on vaikeaa.

Lapsen kehitystä ja hyvinvointia suojaavat:

  • Ymmärrys perheen tilanteesta
  • Hyvä suhde vanhempiin ja sisaruksiin
  • Lupa kaikenlaisiin tunteisiin
  • Arjen sujuminen ja vastuun säilyminen aikuisilla
  • Omat ystävät, harrastukset, koulu ja päiväkoti
  • Tukiaikuiset

Yhdistyksessä on saatavilla oppaita, joiden avulla lasten ja nuorten kanssa on helpompi ottaa asia puheeksi. Omaistyöntekijömme ovat käyneet Lapset puheeksi keskutelu -koulutuksen ja heiltä on mahdollisuus saada myös käytännön vinkkejä.

Luotettavaa tietoa löytyy myös Mielenterveystalo.fi-sivulta. Siellä on omat osiot myös nuorille sekä lapsille, joista heidän on itse mahdollista lukea tietoa.

Mitä minulle tapahtuu kriisitilanteessa?

Läheisen sairastuminen on kriisi. Kokiessasi kriisin, sinussa käynnistyy aina prosessi, jonka vaiheiden tiedostaminen voi auttaa sinua ymmärtämään omaa ja muiden perheenjäsentesi tilannetta, sekä helpottaa kriisin läpikäymistä.

Kriisiä voidaan kuvata nelivaiheisen mallin kautta. Kussakin vaiheessa erilaiset tunteet vaihtelevat. Kriisi on aina henkilökohtainen prosessi ja jokainen käykin kriisin läpi omaan tahtiinsa. Kriisien käsitteleminen on tärkeää, sillä käsittelemättömät kriisit saattavat aktivoitua uudelleen akuutin kriisin sattuessa.

Kriisin vaiheet:

1. Shokkivaihe

Kriisin tapahtuessa olet sokissa. Sokkivaiheessa voit haluta torjua todellisuutta ja kieltää tapahtuneen. Sinun voi myös olla vaikea hahmottaa tilannetta. Sokki suojelee sinun mieltäsi sellaiselta informaatiolta, mitä voi olla vaikea ottaa vastaan. Sokissa sinun saattaa olla vaikea toimia järkevästi. Tyypillisiä tunteita sokkivaiheessa ovat järkytys, ylireagointi tai lamaantuminen. Myös kehosi saattaa reagoida sokkiin. Tyypillisiä oireita ovat esimerkiksi vatsakivut, päänsärky, sydämen tykytys ja pahoinvointi. Sokkivaihe kestää yleisesti muutaman päivän ja on tärkeää, että lähellä olisi joku, joka huolehtii arjen sujuvuudesta.

2. Reaktiovaihe

Reaktiovaiheessa sinulla voi tulla voimakkaita reaktioita ja tunteita, kuten tapahtuneen kieltäminen ja tunteiden järkeistäminen ja eristäminen. Sairastumisen syiden pohtiminen on normaalia. Voit tuntea reaktiovaiheessa esimerkiksi pelkoa, surua ja syyllisyyttä. Reaktiovaihe voi kestää kuukausia ja tällöin on tärkeää puhua tapahtuneesta.

3. Käsittelyvaihe

Käsittelyvaiheessa käyt läpi tapahtunutta. Mielesi ei enää kiellä tapahtunutta, tunteesi saavat nimen ja voit puhua niistä. Vähitellen sopeudut tilanteeseen ja ahdistavat tunteesi alkavat helpottaa. Voit käydä läpi omaa surutyötäsi omaisena ja läheisenä. Teille jää luultavasti myös enemmän tilaa ennakoida ja käsitellä tilanteen aiheuttamia muutoksia perheessänne.

4. Uudelleen suuntautumisen vaihe

Tässä vaiheessa läheisesi sairastumisesta tulee osa sinun elettyä elämääsi. Läheisesi sairaus ei poistu, mutta suhtautumisesi siihen voi olla muuttunut. Alat löytää uusia voimavaroja ja selviytymiskeinoja. Läheisesi sairaus on vain yksi osa elämääsi ja voit oppia elämään sairauden kanssa ja siitä huolimatta. Monien omaisten kokemus on, että toisten omaisten kanssa puhuminen ja heidän tuki vastaavanlaisen tapahtuman sattuessa antavat voimia.

Miten FinFami voi olla tukena kun olen huolissani läheisestä?

Järjestämme täällä Kanta-Hämeen FinFamissa erilaisia vertaistapaamisia, joihin olet tervetullut, riippumatta siitä kuka läheisistäsi on sairastunut. Osa vertaistapaamisista on toiminnallisia ja osassa keskustellaan jonkun aiheen pohjalta. Voit osallistua niille kerroille, jotka sopivat sinulle. Järjestämme vertaisryhmiä myös verkossa yhteistyössä tukinetin kanssa. Lisäksi järjestämme kursseja ja luentoja, joilla saat esimerkiksi tietoa eri sairauksista ja oireista.

Jos kaipaat yksilöllisempää tukea, voit varata työntekijältämme ajan tukikeskusteluun, jossa voit kertoa ja pohtia omaa tilannettasi sen verran kun itse haluat. Toimintaan osallistumiseen riittää huoli eikä läheiselläsi tarvitse olla mitään diagnoosia. Tukikeskustelut ja avoimet tapaamiset ovat maksuttomia eivätkä edellytä yhdistyksen jäsenyyttä.

Ota yhteyttä

Marjukka Kaitakorpi
Marjukka Kaitakorpi

Omaistyöntekijä

Katja Grönberg
Katja Grönberg

Omaistyöntekijä

Lue lisää